ITALIAN KIELESTÄ
”jo muinaiset roomalaiset jne.”… kyllä, kyllä.
Aikoinaan Rooman valtakunnan laajentuessa yhä uusille alueille, oli tyypillistä, että valloittajat pakottivat uudet alueet omaksumaan kielensä. Niinpä esimerkiksi englannissa ja ranskassa on hyvin paljon latinalaisperäisiä sanoja. Klassinen latina ja kansanlatina (vulgaarilatina) eriytyivät toisistaan jo Rooman valtakunnan aikana. Klassinen latina jäi elämään kirjoitettuna kielenä. Kansanlatinaa ei koskaan kirjoitettu, mutta siitä kehittyivät romaaniset kielet kuten italia, espanja, ranska, portugali ja romania.
Murteet
Rooma on Lazion maakunnan pääkaupunki, laziolainen = latino. Latina on kielenä kuitenkin enemmän kirjoitettua kieltä, kun taas nykyisissä maakunnissa (entisissä itsenäisissä ruhtinaskunnissa) puhuttiin ja puhutaan edelleen paikallista murretta, joita on lukemattomia, ja edelleenkin vaikka vain sadan kilometrin päässä toisistaan asuvat italialaiset eivät välttämättä ymmärrä toisiaan, mikäli puhuvat vain omaa murrettaan. Onneksi on yhteinen italian kirjakieli!
900-1000 -luvulla olivat kirjoitetut tekstit vielä paikallismurteella kirjoitettuja. 1200-luvulla Toscanassa sen pääkaupungissa Firenzessä eli ja vaikutti Dante Alighieri, jota voidaan pitää italian kirjakielen isänä. Hänen ”vulgäärilatinalla” kirjoittamansa Divina Commedia (Jumalainen Näytelmä) on edelleen merkittävä klassikko. Juuri Toscanan kaunista murretta Dante Alighieri käytti kehittäessään italian kirjakieltä. Tuohon aikaan sitä käytti ehkä 2 % väestöstä.
Kielenhuoltoon ja kirjakielen vaalimiseen perustettiin jo vuonna 1583 Accademia della Crusca, joka toimii aktiivisesti edelleen. Kun monet pikkuruhtinaskunnat vuonna 1861 yhdistyivät nykyiseksi Italiaksi, sai italian kirjakieli aivan uuden merkityksen. Tuli monia uudistuksia, yleinen oppivelvollisuus koko uuteen maahan yhteisellä kielellä jne.
Italia ei kuitenkaan olisi Italia, jos siellä kaikki olisi samanlaista joka puolella ja rikas historia unohdettu täysin… Paikallismurteet elävät ja voivat hyvin nykyäänkin. Lähellä Ranskan rajaa murteet kuulostavat melkein ranskalta, etelässä voi olla vaikutteita kreikasta tai arabiasta jne. Kun mukana on italiaa osaava ulkomaalainen, jonka ei haluta ymmärtävän keskustelua, vaihdetaan helposti paikalliseen murteeseen…
Italian opiskelu
Suomalaiselle italia on foneettisesti helppo kieli oppia, lisäksi englanti lukuisine lainasanoineen latinasta helpottaa oppimista. Italia on kielenä maailman viidenneksi opetetuin kieli, eikä sen tarve todellakaan rajoitu vain Italiaan. Se on tärkeä esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa sekä virallinen kieli Sveitsissä ja San Marinossa. Myös Vatikaanin monet tekstit kirjoitetaan italiaksi.
Vaikka italian kirjakieli on nykyään sama koko maassa, on italiaa osaavan helppo kuulla aksentin perusteella, mistäpäin Italiaa henkilö on kotoisin, myös tämän puhuessa kirjakieltä. Paikallisuus on aina tärkeää Italiassa!