Minolaiset
Iraklion on Kreetan minolaisraunioiden luvattua maata
Lähes kaikki Kreetan auringossa lomailevat suunnistavat upottavan hiekkarannan lisäksi jollekin saaren loistavista minolaisista raunioista. Silloin heidän määränpäänään on lähes poikkeuksetta Iraklionin alue, jolta on löydetty leijonanosa koko Kreetan kuuluisasta minolaisperinnöstä. Jostain syystä Iraklion näyttää olleen myyttisen minolaisuuden kehto ja keskus, vaikka heitä asui tunnettavasti muuallakin Kreetalla.
Aikakaudet
Minolaiset elivät ja hallitsivat Kreetan kamaralla, sekä sen läheisillä Egeanmeren saarilla, noin 3000 – 1450 eaa. Heidän päivistään on siis kulunut jo yli 3 500 vuotta. Tarkemmin ajanjakso jaetaan seuraaviin vaiheisiin:
- Varhaisminolainen kausi, 3100 – 2100 eaa.
- Keskiminolainen kausi (kutsutaan myös vanhaksi palatsikaudeksi), 2100 – 1700 eaa.
- Myöhäisminolainen kausi (ns. uusi palatsikausi), 1700 – 1420 eaa.
- Mykeneläinen kausi, 1420 – 1050 eaa.
Minolaisille kaupunkivaltioille oli ominaista suhteellisen suuri koko, etenkin sen ajan mittapuiden mukaan. Esimerkiksi legendaarisessa Knossoksessa arvellaan asuneen parhaimmillaan jopa 100 000 asukasta.
Kulttuuri, kirjoitus ja uskonto
Euroopan ensimmäiseksi korkeakulttuuriksi ylistetty minolaisuus kehittyi Kreetan hedelmällisellä maaperällä, jonka antimia ja tarvitsemiaan muita tuotteita saarelaiset vaihtoivat meriteitse lähivaltioiden kanssa. Kreetalaiset olivat erityisen taidokkaita saviruukkujen, metalliesineiden ja viinin valmistajia, ja ne lienevätkin olleet merikansan arvokkainta kauppatavaraa.
Minolaisilla oli oma kirjoitustapansa, Lineaari-A, jota ei ole vieläkään pystytty tulkitsemaan. Sitä ennen myös kreetalaiset turvautuivat hieroglyfeihin, jota ei sitäkään osata vielä lukea.
Minolaisten uskonnon ja muunkin kulttuurin keskeisimpiin hahmoihin lukeutui härkä. Se kuvataan jo saaren mytologiassa esimerkiksi ylijumala Zeuksen ottamaksi hahmoksi ja kaikkien tuntema Minotaurus oli Knossoksen kuningattaren ja härän lapsi, jonka kuningas Minos sai elätettäväkseen, ja piilottikin epäsikiön labyrinttiin.
Knossos ja alueen hallinto
Minolaisista keskuksista tunnetuin on ehdottomasti legendaarinen Knossos, jossa kuningas Minoksen sanottiin hallinneen. Minos puolestaan oli legendan mukaan Zeuksen ja Eurooppa-prinsessa poika. Hänen muut veljensä hallitsivat muissa Kreetan kaupunkivaltioissa. Knossoksen kaivaukset aloitettiin 1900-luvun alussa Sir Arthur Evansin johdolla, joka osti koko alueen itselleen. Tänään nähtävillä olevat restauroinnit ovatkin useimpien mielestä pitkälti Evansin omien mielikuvien tuotetta. Knossoksen palatsi oli kooltaan valtava ja monikerroksinen, huoneita oli jopa 1 000. Kuningattaren huoneisto oli erityisen ylellinen, sillä siinä oli muun palatsin tapaan puhdasvesijohto ja jätevesiviemäri, ja niiden lisäksi myös kylpyamme ja vesivessa. Palatsilla oli luonnollisesti valtava viinikellari, oma teatteri ja kylpylä, sekä alkeellinen ilmastointi.
Faistos ja Malian
Knossoksen lisäksi minolaista kulttuurin ja sen upeita raunioita pääsee ihailemaan Minoksen veljien hallitsemissa Faistoksessa ja Maliassa. Faistos oli minolaisen maailman toiseksi suurin kaupunki ja sieltä on löydetty edelleen arvoituksellinen Faistoksen savikiekko ja kaupunkivaltion omia kolikoita, joissa Eurooppa ratsastaa härän selässä. Malian palatsi oli sekin kookas, ja sen suojista kaivettiin aikoinaan esiin mitä arvokkaimpia kulta- ja kristalliesineitä.
Edellisten lisäksi minolaisten kätten jälkeä voi katsella Gortysin raunioilla. Gortysissä Zeuksen ja Euroopan kerrotaan sinetöineen rakkautensa, ja alueella kasvavan suuren plataanipuun väitetään olevan aivan sama, jonka alla lemmiskely tapahtui. Gortys tunnetaan myös Euroopan vanhimmasta kirjatusta lakikoodista.